Varmasti olette huomanneet, että postaukseni blogissani ovat vähentyneet. Tämä mama aloitti työnteon tosissaan. Työ, koti, työ, koti... Aah, auvoinen arki!
Eikun oikeesti; kaipaisin hieman kommentteja kuinka te muut kiireiset/uraihmiset/perheelliset/yh:t/ylipäätänsä työssäkäyvät ja kodinomistavat ihmiset hoidatte tämän kokonaisuuden. Siis toteutatte kaavan työt, kotiin ajoissa, lapset, ruoan, puhtaanapidon niin kodin, lasten, eläinten, kuin itsensäkin suhteen. Parisuhteen. Kaverit. Niin, ja vapaa-aika, oma aika? Mitä ne on? Ei ole näkynyt.
Entistä enemmän tässä tilanteessa uskon, että sisustuslehtien kodit uraperheissä eivät ole totta. Ja entistä enemmän ymmärrän vanhempia, jotka eivät jaksa komentaa riekkuvaa lastaan. Huonolla tuurilla rassukat eivät ole kerenneet edes vessassa yksin käydä tai juoda kahvikupillista kun se on vielä kuumaa. Komenna siinä sitten silmät sirrissä ja jalat ristissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti